Taz-Mania

Kuvaus

Taz-Mania tarjoaa omintakeisen seikkailun, jossa Taz lähtee etsimään viimeistä jättiläismäistä merilintua ja sen valtavia munia tyydyttääkseen perheensä ruokahalun. Matka vie hänet erilaisten ympäristöjen halki, kuten tasangoille, viidakoihin, luoliin, raunioihin ja Kadonneeseen laaksoon. Jokainen alue on täynnä vihamielistä luontoa, ympäristön vaaroja ja tason lopussa odottavia pomoja. Tämä 8-bittinen versio oli aikoinaan yksinomaan PAL-alueilla julkaistu nimike. Pelattavuus noudattaa perinteistä tasohyppelykaavaa. Taz voi juosta, hyppiä ja käyttää tunnusomaista pyörähdystään vihollisten kukistamiseen ja esteiden murskaamiseen, vaikka liiallinen pyöriminen kuluttaa energiapalkkia ja vaatii liikkeen harkittua käyttöä. Kentät ovat pääosin suoraviivaisia, ja painopiste on ajoituksessa, maaston hyödyntämisessä ja vaarojen väistelyssä tutkimusmatkailun sijaan. Voimanlähteet palauttavat terveyttä, tarjoavat väliaikaista haavoittumattomuutta tai täydentävät energiaa, kun taas myöhemmät tasot esittelevät monimutkaisempia tasohyppelyosuuksia laavakattiloineen, sortuvine alustoineen ja hiekkakuoppineen. Visuaalisesti peli tavoittaa animaatiosarjan ilmeen erinomaisesti ilmeikkäine hahmoanimaatioineen ja värikkäine taustoineen, jotka hyödyntävät Master Systemin rautaa tehokkaasti. Vaikka esillepanoa, animaatiota ja uskollisuutta alkuperäismateriaalille kiitettiin, mielipiteet ohjattavuudesta ja vaikeustasosta jakautuivat. Tazin pyörähdyshyökkäys on voimakas, mutta se voi helposti singota hahmon suoraan vaaroja päin, ja jotkin tasot vaativat tarkempaa liikkumista kuin ohjainyhtälö sallii. Pomo-otetut ovat varsin suoraviivaisia, mutta tasohyppelyhaaste kasvaa merkittävästi seikkailun edetessä. Vaikka pelistä puuttuu genren terävimpien kärkinimien hienostuneisuus, Taz-Mania on pätevä lisensoitu peli, jonka värikkäät grafiikat ja persoonallinen päähenkilö erottavat sen edukseen 1990-luvun alun monista muista piirroselokuvasovituksista. Keräilijän huomio: Tämä nimike saapui kauppoihin jouluksi 1992, vaikka se ei välttämättä ehtinyt Australiaan asti tuohon mennessä. Tämä kappale on nimenomaan “Sega Classics” -budjettipainos, joka julkaistiin vuoden 1994 toisella puoliskolla. Se on identtinen alkuperäisversion kanssa, lukuun ottamatta etukanteen lisättyä pientä tarraa.