R.C. Grand Prix

Kuvaus

R.C. Grand Prix oli Segan suora vastaus Raren suositulle R.C. Pro-Amille, joka tarjosi Master System -pelaajille mahdollisuuden kokeilla 1:10-mittakaavan kauko-ohjattavilla autoilla ajamista. Vuonna 1990 Euroopan markkinoille saapunut peli heijasteli 80-luvun lopun radio-ohjattavien autojen villitystä. Sen pelisuunnittelu hylkäsi perinteisen takaa kuvatun ajotuntuman ja luotti 3/4-isometriseen kuvakulmaan, joka vaati radan opettelua ja nopeita reaktioita.

Peli koostuu kymmenen radan sarjasta, jossa pelaajan on sijoituttava kolmen parhaan joukkoon välttääkseen pelin päättymisen. Kolmea aggressiivista tekoälyvastustajaa vastaan kilpaillessa ansaitut palkintorahat käytetään yksityiskohtaisessa kaupassa, jossa voi päivittää moottoria, vaihteistoa, jousitusta, renkaita ja akkuja. Peli sisältää yllättävän monipuolisen 1–4 pelaajan moninpelin, jossa pelaajat jakavat ohjaimen erien välissä. Kaupan osat ovat kuitenkin rajallisia: jos yksi pelaaja nappaa halutun Ultra-moottorin, se on pois muilta, mikä luo hienosti kilpailuasetelmia pelaajien välille.

Pelimoottorin haasteena oli nopeudentunnun säilyttäminen isometrisessä näkymässä. Tämän ratkaisemiseksi peli käyttää audiovisuaalista varoitusjärjestelmää: kun kamera on tiiviisti autoissa kiinni, peli antaa merkkiäänen ja väläyttää nuolia ennen jyrkkiä mutkia, antaen pelaajalle kriittisen sekunnin murto-osan reagoida. Oppimiskynnys on korkea ja ohjaustuntuma vaatii tarkkuutta; alkuperäinen auto luistaa helposti nurmikolle, mikä pysäyttää vauhdin tehokkaasti ennen kuin rengas- ja jousituspäivitykset on hankittu.

Julkaisunsa aikaan R.C. Grand Prix sai pääosin positiivisen vastaanoton, erityisesti sen kyvystä toimia hauskana seurapelinä. Arvostelijat kehuivat päivityskaupan syvyyttä ja koukuttavaa etenemismallia, vaikka varoittivatkin liukkaasta ajettavuudesta. Peli on Master Systemin kirjaston unohdettu helmi, joka tiukasta vaikeustasostaan huolimatta onnistui tuomaan kauko-ohjattavien autojen kiihkeän tunnelman kotikoneille.