Need For Speed: Hot Pursuit 2

Kuvaus

Need For Speed: Hot Pursuit 2 toi sarjan korkean panoksen poliisitaistelut PlayStation 2 -konsolille, merkiten pelisarjan ensiesiintymistä kuudennen sukupolven laitteistolla. Teos kiteyttää eksoottisten superautojen kilpa-ajon olemuksen ja kääntää selkänsä uudemmissa osissa nähdylle katu-uskottavalle tuunauskulttuurille, painottaen sen sijaan luonnonkauniita avoimia tieosuuksia ja vauhdikasta pakoilua. Sen suunnittelufilosofia suosi arcade-tyylistä saavutettavuutta ja elokuvallista intensiteettiä, toimien vuoden 1998 alkuperäisteoksen henkisenä perillisenä konsolin elinkaaren alkutaipaleella.

Pelattavuus huipentuu kiihkeisiin takaa-ajoihin vaihtelevissa ympäristöissä, kuten Välimeren rannikoilla, syksyisissä metsissä ja trooppisilla saarilla. Tämä osa esitteli kaksoisurarakenteen: World Championship -tilan perinteiselle kilpa-ajolle ja Ultimate Racer -tilan, joka keskittyy pakoiluun ja poliisin vastatoimiin. Merkittävä lisäys on Be the Cop -tila, jossa pelaaja ottaa ohjattavakseen tehokkaita poliisiautoja ja pyrkii pysäyttämään laittomat kisaajat taktisilla apuvälineillä. Näihin lukeutuvat tiesulkujen tilaaminen, piikkimattojen levittäminen sekä helikopterituki, joka voi pudottaa räjähtäviä tynnyreitä tai laukaista ohjuksia paenevien ajoneuvojen pysäyttämiseksi.

PlayStation 2 -version kehityksestä vastasi EA Black Box, ja se erosi merkittävästi EA Seattlen työstämistä muiden alustojen versioista. Erityistä kiitosta ansaitsivat valaistus- ja hiukkasmoottori, jotka loivat realistisia linssiheijastuksia sekä autojen perässä pölisevää volymetrista pölyä, soraa ja lehtiä, mikä loi käsinkosketeltavan tunteen vauhdista. PS2-versio joutui kuitenkin kamppailemaan ympäristön tiheyden kanssa; vakaan ruudunpäivitysnopeuden ylläpitämiseksi kuuden auton takaa-ajoissa pelimoottori hyödynsi aggressiivista yksityiskohtien tason (LOD) skaalausta, mikä saattoi toisinaan aiheuttaa näkyvää tekstuurien ilmestymistä tienvarsien kasvillisuuteen. Autojen fysiikoiden kehitys oli haastavaa: Ferrarin, Lamborghinin ja McLarenin kaltaisten lisenssiautojen ajotuntuman tasapainottaminen niin, että ne tuntuivat toisistaan eroavilta mutta hallittavilta, vaati monimutkaisen jousitusmallin, joka hyödynsi PS2:n Vector Unit -yksiköitä reaaliaikaisessa laskennassa.

Need For Speed: Hot Pursuit 2 otettiin julkaisunsa yhteydessä laajasti vastaan ylistävin arvioin, ja PlayStation 2 -versiota pidetään yleisesti pelin lopullisena ja ylivertaisena laitoksena. Lehtiarvostelijat kiittivät visuaalista näyttävyyttä sekä lisensoitua rock- ja techno-ääniraitaa, vaikka jotkut kritisoivat ohjaamonäkymän puuttumista sarjan puristien näkökulmasta. Erityisen vahvan vastaanoton saivat kolaritilanteiden ja hyppyjen aikana käytetyt elokuvalliset kamerakulmat, jotka korostivat pelin näyttäviä fysiikoita. Jälkikäteen tarkasteltuna se nähdään yhtenä järjestelmän hienoimmista arcade-ajopeleistä ja sarjan klassisen aikakauden huipentumana ennen siirtymää Need For Speed: Undergroundin urbaaniin katukisaamiseen.

Tuotteeseen painettu GTIN-viivakoodi 5030942029437 ei vastaa sen alapuolella olevaa tekstiä 5030941029438. Molemmat ovat kuitenkin voimassa olevia tunnisteita. Sekä selkämys että ohjekirja viittaavat koodiin 1029438.