DVB-T Tuner for PlayTV

Kuvaus

DVB-T Tuner for PlayTV oli pieni, musta USB-laite, joka teki Sonyn PlayTV-palvelusta mahdollisen PlayStation 3 -konsolilla. Se sisälsi kaksi digitaalista maanpäällistä TV-viritintä (twin HD DVB-T), joiden avulla konsoli pystyi vastaanottamaan ilmaisia tv-lähetyksiä alueilla, jotka käyttivät DVB-T-standardia, kuten Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Fyysisesti viritin kytkettiin PS3-konsoliin mini-USB-kaapelilla, ja sen toisella puolella oli standardi 75 Ω koaksiaalinen antennitulo. Kun laite oli kytketty, se toimi yhdessä PlayTV-ohjelmistolevyn kanssa ja muutti PS3:n digitaaliseksi videonauhuriksi. Kahden virittimen ansiosta käyttäjät pystyivät katsomaan yhtä kanavaa samalla kun he tallensivat toista, tai tallentamaan televisiolähetystä taustalla pelatessaan peliä tai katsoessaan Blu-ray-elokuvaa. Kaikki tallenteet tallennettiin suoraan PS3:n kiintolevylle, josta ne voitiin viedä XMB-videokirjastoon. Viritin mahdollisti myös suoran TV-lähetyksen pysäyttämisen ja kelaamisen, seitsemän päivän elektronisen ohjelmaoppaan selaamisen sekä ajastetut tallennukset. Remote Play -toiminnon kautta suoria tai tallennettuja lähetyksiä pystyi suoratoistamaan PSP-käsikonsoliin tai yhteensopiviin Sony Ericsson -puhelimiin, mikä laajensi laitteen käyttöä olohuoneen ulkopuolelle. Japanissa Sony julkaisi Torne– (2010) ja Nasne-laitteet (2012), jotka tukivat japanilaista ISDB-T-lähetysjärjestelmää. Torne vastasi toiminnoiltaan PlayTV:tä, kun taas Nasne oli verkkoon kytkettävä viritin ja tallennuslaite, joka pystyi suoratoistamaan ja tallentamaan TV-lähetyksiä PS3-, PS4-, PSP- ja PS Vita -laitteille sekä älypuhelimille. Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytettiin ATSC-standardia, eikä vastaavaa laitetta julkaistu. PlayTV:n ja Xbox One Digital TV Tuner -laitteen tilanne on hyvin samankaltainen. Syy siihen, miksi Pohjois-Amerikassa ei nähty näitä tuotteita, ei liity pelkästään lähetysstandardeihin, vaan myös ilmaisten TV-lähetysten markkinarakenteeseen. Euroopassa, Australiassa ja Japanissa ilmaiset digitaaliset TV-lähetykset ovat laajalle levinneitä ja standardoituja, ja ne kattavat suuren osan valtavirran kanavista. Pohjois-Amerikassa ilmaiskanavien ekosysteemi on huomattavasti heikompi, ja valtaosa kotitalouksista luottaa kaapeli- tai satelliittipaketteihin. Lisäksi Yhdysvaltain markkinat ovat pirstoutuneet paikallisten kumppanuuksien, alueellisen mainonnan ja monimutkaisten ohjelmaoppaan lisensointien vuoksi, mikä tekee integroinnista yhtenäiseen käyttöliittymään huomattavasti vaikeampaa.