Hyrule Warriors

Kuvaus

Hyrule Warriors kuvaa Hyralen armeijan ja eri aikakausien legendaaristen sankarien liittoa, jonka tavoitteena on pysäyttää noita Cia. Cian pakkomielle Linkiin on johtanut Triforcen särkymiseen ja aikakausien yhteentörmäykseen. Tarina kokoaa yhteen Zelda-pelisarjan tähtihetkiä, punoen yhteen hahmoja ja ympäristöjä peleistä Ocarina of Time, Twilight Princess ja Skyward Sword. Ilmapiiri hylkää pääsarjan yksinäisen tutkimusmatkailun ja vaihtaa sen suuren mittakaavan sotasankaruuteen, jossa kohdataan alkuperäisiä hahmoja, kuten valoisa noita Lana ja lohikäärmemäinen kenraali Volga. Peli on moniulotteinen kamppailu Triforcen kohtalosta.

Pelattavuus keskittyy tukikohtien strategiseen valtaukseen ja vihollislaumojen kukistamiseen pomovastustajien houkuttelemiseksi esiin. Mekaniikkoihin kuuluu kevyt ja raskas hyökkäysyhdistelmä, jota täydentävät Focus Spirit -mittari sekä tutut Zelda-apuvälineet, kuten bumerangi, Hookshot ja pommit, joilla paljastetaan vihollisten heikkoudet. Wii U GamePad toimii toissijaisena käyttöliittymänä tarjoten reaaliaikaisen taktiikkakartan ja varustehallinnan. Versio erottuu edukseen asynkronisella paikallisella kaksinpelillä, jossa ensimmäinen pelaaja seuraa toimintaa vain GamePadin ruudulta ja toinen televisioruudulta, mikä poistaa jaetun ruudun tarpeen ja säilyttää laajemman näkökentän. Wii U:n tekninen suorituskyky oli kuitenkin keskustelunaihe: yksinpelissä ruudunpäivitys pysyi vakaana 30 fps:n tahdissa 720p-resoluutiolla, mutta kaksinpelissä resoluutio laski noin 480p-tasolle ja framerate kärsi, kun molemmat pelaajat tekivät samanaikaisia erikoishyökkäyksiä.

Vuoden 2014 julkaisun jälkeen Hyrule Warriors -sarja on kasvanut keskeiseksi osaksi Nintendon yhteistyöprojekteja. Wii U -versio loi pohjan, jota myöhempi 3DS-käännös Hyrule Warriors Legends täydensi muun muassa hahmojen välisellä pikavaihdolla ja My Fairy -kumppanijärjestelmällä. Sarja siirtyi myöhemmin kohti tarinavetoisempaa otetta; Hyrule Warriors: Age of Calamity (2020) toimi esiosana Breath of the Wildille (2017). Wii U -alkuperäisversio luotti kattavaan DLC-malliin ja amiibo-tukeen. Myöhemmin Nintendo Switchille julkaistu Definitive Edition sisälsi kaiken lisäsisällön, mutta ilman alkuperäistä GamePad-toiminnallisuutta.

Vastaanotto oli sekoitus teknistä arvostusta ja rakenteellista kritiikkiä. Kriitikot kehuivat pelin tarkkoja malleja ja legendaaristen aseiden, kuten Master Swordin, käyttöä intensiivisessä taistelussa. Toisaalta toistuva grindaus, erityisesti alkuperäisessä Adventure Modessa, sai kritiikkiä, sillä tehtävien uudelleenpelaaminen oli välttämätöntä harvinaisten materiaalien ja päivitysten hankkimiseksi. Tästä huolimatta se on yksi Wii U:n vakuuttavimmista kolmannen osapuolen teoksista, joka todisti Zelda-lisenssin toimivuuden myös perinteisten genrerajojen ulkopuolella.