Vertical Force

Kuvaus

Vertical Force julkaistiin vuoden 1995 lopulla, ja se edustaa Virtual Boy -konsolin ensimmäistä todellista pystysuuntaista räiskintäpeliä. Hudson Softin, Star Soldier -pelisarjasta tunnetun studion, kehittämä teos pyrki tuomaan perinteisen arcade-räiskinnän stereoskooppiseen 3D-ympäristöön. Peli on merkittävä lisäys laitteiston kirjastoon, sillä se oli yksi harvoista peleistä, jotka hyödynsivät laitteen kykyä monitasoiseen pelattavuuteen, nousten perinteisten Virtual Boy -julkaisujen litteiden graafisten ratkaisujen yläpuolelle.

Pelin ytimessä on hienostunut kahden tason järjestelmä, jossa pelaaja voi siirtää alustaan etualan ja taustan välillä. Toisin kuin perinteiset shmup-pelit, jotka rajoittuvat yhdelle tasolle, Vertical Force vaatii pelaajalta korkeuden aktiivista hallintaa. Tällä tavoin vältetään tuhoutumattomia esteitä ja tavoitetaan vihollisia, jotka olisivat muuten ulottumattomissa. Pelin drone-järjestelmä mahdollistaa tukiyksiköiden keräämisen, jotka voidaan konfiguroida eri muodostelmiin – esimerkiksi keskitettyyn tulitukseen tai laajaan puolustukseen. Yksiköitä voi myös uhrata näyttöä puhdistavan erikoishyökkäyksen laukaisemiseksi, mikä tuo nopeatempoiseen toimintaan taktista resurssien hallintaa.

Peli hyödyntää Virtual Boyn ainutlaatuista näyttöteknologiaa luodakseen aitoa vertikaalisuuden tuntua. Korkeakontrastiset spritet näyttävät syöksyvän näytön tasojen välillä. Laitteiston rajoitteet on kierretty tehokkaalla toistuvien ympäristöpalikoiden ja rautalankamallityylisten pomovastustajien käytöllä.

Julkaisuhetkellä Vertical Force sai osakseen ristiriitaisen vastaanoton, mikä johtui pitkälti laitteiston rajoitteista. Vaikka aikakauden kriitikot ylistivät syvällistä monitasomekaniikkaa ja ohjattavuuden tarkkuutta, Virtual Boyn näyttö aiheutti monille pelaajille silmien väsymistä kiivaimmissa peliosuuksissa. Nykyään peli nähdään yhtenä kirjaston kätketyistä helmistä; vaikka se ei saavuttanut Galagan tai R-Typen kaltaista asemaa, sen oivaltava 3D-syvyyden käyttö perinteisen 2D-mekaniikan tukena tekee siitä kiehtovan esimerkin 90-luvun puolivälin kokeellisesta pelisuunnittelusta.