Call of Duty 3

Kuvaus

Call of Duty 3 saapui PlayStation 2 -konsolin elinkaaren loppumetreillä vuoden 2006 lopulla, toimien teknisenä taidonnäytteenä ikääntyvälle raudalle teollisuuden siirtyessä teräväpiirron aikakaudelle. Tämä teos on merkittävä, sillä se jäi sarjan ainoaksi pääsarjan osaksi, joka pysyi konsoliyksinoikeutena ohittaen PC-alustan kokonaan. Se on myös historiankirjoissa tärkeä virstanpylväs, sillä kehitysvastuu siirtyi pois Infinity Wardilta. Tehtävänä oli osoittaa, että sarjan elokuvamainen ja suuren mittakaavan sodankäynti voitiin vielä viedä uusiin korkeuksiin kuudennen sukupolven piiteknologialla, samalla kun peli julkaistiin myös uusille PlayStation 3- ja Xbox 360 -konsoleille.

Peli keskittyy Normandian murtoon ja seuraa liittoutuneiden joukkoja matkalla kohti Pariisia yhden jatkuvan kampanjan kautta, joka kertoo tarinan amerikkalaisten, brittiläisten, kanadalaisten ja puolalaisten sotilaiden näkökulmasta. Peli esitteli lähietäisyydeltä käytävän taistelun mekaniikat, jotka vaativat pelaajia osallistumaan käsikirjoitettuihin, painikkeiden hakkaamista vaativiin lähitaisteluihin saksalaissotilaita vastaan selviytyäkseen. Peli laajensi myös ajoneuvo-osioita ja esitteli luokkapohjaisen moninpelin, joka tuki jopa 16 pelaajaa PlayStation 2 -alustalla, mahdollistaen strategisen syvyyden, joka haastoi tuon ajan PC-räiskintäpelit. Uusi “haarautuva tehtävärakenne” tarjosi pelaajille useita taktisia reittejä tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä lisäsi uudelleenpelattavuutta ja pelaajan valinnanvapautta tavalla, jota sarjassa ei aiemmin nähty.

Teknisellä tasolla PlayStation 2 -versio on poikkeuksellinen optimoinnin taidonnäyte, joka puski Emotion Engine -suoritinta äärirajoilleen matkiakseen HD-versioiden monimutkaisia hiukkasefektejä ja fysiikoita. Se onnistuu tuottamaan korkealaatuista ympäristön tuhoutumista ja tiheää kasvillisuutta yllättävän vakaalla ruudunpäivitysnopeudella. Kehittäjät hyödynsivät aggressiivista LOD-skaalausta (level-of-detail) ja yksinkertaistivat valaistusmalleja Xbox 360 -versioon verrattuna. Äänimaailma oli yhtä kunnianhimoinen, hyödyntäen PS2:n laitteistoa 5.1-tilaäänikokemuksen tarjoamiseen, jossa käytettiin digitoituja aseäänitteitä ja laajaa orkesterimusiikkia sarjalle tunnusomaisen “sodan teatteri” -tunnelman ylläpitämiseksi.

Julkaisun yhteydessä Call of Duty 3 sai positiivisia arvosteluja, vaikka kriitikot huomioivat teknisen eron uusiin “seuraavan sukupolven” konsoleihin. PlayStation Official Magazinen arvostelijat ylistivät Treyarchia “teknisestä ihmeestä” PS2:lla, korostaen erityisesti käsikirjoitettujen kohtausten intensiteettiä ja ympäristöjen laajuutta. Yleisön vastaanotto oli vahva, erityisesti siksi, että PS2:n massiivinen käyttäjäkunta varmisti pelin kaupallisen menestyksen silloinkin, kun teollisuus oli jo siirtymässä kohti HDMI-yhteyksiä ja 720p-resoluutioita. Jälkikäteen tarkasteltuna se on raudan kyvykkyyden huipentuma; vaikka se kärsi ajoittaisista karheista tekstuureista tai animaation nykimisestä, se seisoo PlayStation 2:n pitkäikäisyyden todisteena ja lopullisena sinettinä sarjan standarditarkkuuden alkuajoille.