Nintendo 64 Console

Kuvaus

Nintendo 64 -konsolin ytimessä sykkii NEC VR4300 -suoritin, MIPS R4300i -arkkitehtuuriin pohjautuva 64-bittinen RISC-prosessori, joka operoi 93,75 MHz taajuudella. Sen kumppanina toimii SGI:n kehittämä 62,5 MHz Reality Coprocessor (RCP), joka vastaa sekä grafiikan että äänenkäsittelystä. RCP on jaettu kahteen osaan: Reality Signal Processor (RSP) hoitaa geometriset muunnokset ja äänen, kun taas Reality Display Processor (RDP) huolehtii rasteroinnista, pikselitoiminnoista ja edistyneistä efekteistä. Yhdessä nämä mahdollistivat aikakaudelle poikkeuksellisia ominaisuuksia, kuten Z-puskuroinnin, reunojen pehmennyksen (anti-aliasing), trineaarisen MIP-mappingin, ympäristökartoituksen sekä perspektiivikorjatun tekstuurien renderöinnin.

Järjestelmässä on vakiona 4 MB Rambus RDRAM -muistia, joka on laajennettavissa 8 megatavuun Expansion Pak -muistinlaajennuksella. Pelit julkaistiin ROM-kaseteilla, jotka tarjosivat nopeat latausajat, vaikka tallennuskapasiteetti jäi jälkeen kilpailijoiden CD-ROM-levyistä. Nintendo kokeili myös 64DD-levyasemaa, joka jäi Japanin markkinoiden erikoisuudeksi. Se tuki uudelleenkirjoitettavaa mediaa ja Randnet-palvelun kautta toteutettua verkkoyhteyttä, vaikka laite jäikin kaupalliseksi pettymykseksi.

Äänentoisto on 16-bittistä stereoääntä 44,1 kHz taajuudella, ja osa peleistä tuki Dolby Pro Logic -tilaääntä. Kuvaresoluutiot vaihtelivat 256×224 ja 640×480 välillä 21-bittisellä väripaletilla. Konsolissa on neljä sisäänrakennettua ohjainporttia, mikä teki paikallisesta moninpelistä laitteen keskeisen vahvuuden. Lisälaitteet kuten Controller Pak (32 KB muistikortti), Rumble Pak -tärinätoiminto ja Transfer Pak laajensivat laitteen käyttömahdollisuuksia entisestään.