Star Wars: Rogue Squadron

Kuvaus

Star Wars: Rogue Squadron oli laadukas lisenssipeli Nintendo 64:lle ja PC:lle, joka sai suoran inspiraationsa vuoden 1996 Shadows of the Empire -pelin suositusta lumikiituri-kentästä. Sen sijaan, että peli olisi pyrkinyt PC:n X-Wing- tai TIE Fighter -sarjojen kaltaiseen monimutkaiseen simulaatioon, se keskittyi nopeatempoiseen ja helposti lähestyttävään arcade-toimintaan. A New Hope- ja The Empire Strikes Back -elokuvien väliin sijoittuvassa tarinassa pelaaja astuu Luke Skywalkerin saappaisiin ja johtaa Kapinaliiton eliittilentolaivuetta iskuissa Galaktista Imperiumia vastaan.

Pelattavuus koostuu intensiivisestä, tavoitekeskeisestä ilma- ja maataistelusta. Peli etenee etsintä- ja tuhoamistehtävien, saattojen sekä tiedustelulentojen kautta 16 erillisen planeettatason halki, aina Tatooinen autiomaista Sullustin tulivuorimaastoihin. Pelaaja pääsee ohjastamaan ikonisimpia aluksia, kuten X-wingejä, Y-wingejä, A-wingejä, V-wingejä ja lumikiitureita, joilla jokaisella on omat nopeus-, suoja- ja aseistusprofiilinsa. Peli tunnetaan erityisesti palkitsevasta mitalijärjestelmästään, joka arvioi pelaajan suoritusta ajan, tarkkuuden ja tuhottujen kohteiden perusteella. Pronssi-, hopea- ja kultamitalien ansaitseminen avaa salaisia bonuskenttiä (kuten klassisen Kuolemantähden juoksuhaudan ja Beggar’s Canyonin kilpa-ajon) sekä piilotettuja aluksia, kuten Millennium Falconin ja ilman suojia lentävän TIE Interceptorin.

Kehitystyö heijastaa tekijöiden syvenevää ymmärrystä Nintendo 64:n arkkitehtuurista. Esimerkiksi Factor 5 hyödynsi kustomoitua, edistynyttä mikrokoodia kiertääkseen konsolin äänirajoitukset, mikä mahdollisti ennennäkemättömän määrän digitoitua puhetta pelikasetilla. Peli on myös merkittävä Expansion Pak -lisäosan hyödyntäjä; Rogue Squadron oli yksi ensimmäisistä peleistä, jotka käyttivät 4 Mt:n RAM-muistipäivitystä nostaakseen resoluution perinteisestä 320×240:stä terävään 640×480-tilaan. Peli muistetaan myös kekseliäästä markkinointitempustaan: mukana oli The Phantom Menace -elokuvan Naboo N-1 Starfighter, joka oli lukittu monivaiheisen huijauskoodin taakse, ja jonka LucasArts onnistui pitämään salassa puoli vuotta ennen elokuvan ensi-iltaa.

Julkaisunsa aikaan Star Wars: Rogue Squadron sai laajaa kriitikoiden ylistystä ja saavutti merkittävän kaupallisen menestyksen. Se oli vuoden 1998 Yhdysvaltain joulusesongin toiseksi myydyin peli heti The Legend of Zelda: Ocarina of Time -teoksen jälkeen. Arvostelijat kehuivat tarkkaa analogista ohjattavuutta, upeaa korkearesoluutioista grafiikkaa ja elokuvallista äänimaailmaa. Peli kärsi kuitenkin näkyvästä piirtoetäisyyden rajoittuneisuudesta, jota peiteltiin paksulla sumulla, ja moninpelin puuttuminen oli huomattava miinus. Jälkikäteen tarkasteltuna peli on virstanpylväs, joka loi pohjan GameCuben suosituille jatko-osille, Rogue Leaderille ja Rebel Strikelle.