Mario & Sonic at the Sochi 2014 Olympic Winter Games

Kuvaus

Mario & Sonic at the Sochi 2014 Olympic Winter Games on neljäs osa suosittua urheilupelisarjaa. Segan tuotekehitysosasto toi tämän tuottoisan crossover-sarjan Wii U -konsolille tavoitteena hyödyntää laitteiston ominaisuuksia jakamalla pelimekaniikat perinteisten Wii Remote -liikeohjaimien ja Wii U GamePadin kosketusnäyttötoimintojen välillä. Peli ammentaa teemansa Venäjällä järjestetyistä 22. talviolympialaisista. Se julkaistiin konsolin joulusesongin kärkipeliksi, ja sen tavoitteena oli toistaa edeltäjiensä saavuttama valtava suosio satunnaispelaajien keskuudessa.

Pelattavuus koostuu 16 perinteisestä olympialajista sekä 8 mielikuvituksellisesta “Dream Event” -tapahtumasta, jotka sijoittuvat Marion ja Sonicin maailmoihin. Edistyminen vaatii erilaisten ohjaustapojen hallintaa: siinä missä alppihiihto ja taitoluistelu vaativat Wii Remote Plus -ohjaimen tarkkuutta, ampumahiihto ja skeleton hyödyntävät GamePadin gyroskooppeja ja kosketusnäyttöä. Uutuutena esiteltiin “Legends Showdown” -pelitila, joka tarjosi yhtenäisen yksinpelikampanjan, sekä erikoinen “Action & Answer Tour”, jossa urheilusuorituksiin yhdistettiin triviapelien elementtejä.

Teknisesti peli toi sarjan vihdoin HD-aikaan. Eläväinen ja puhdas visuaalinen ilme teki vaikutuksen; molempien pelisarjojen hahmot piirtyivät terävänä 1080p-resoluutiolla, ja yksityiskohtainen lumifysiikka sekä dynaaminen valaistus olivat merkittävä harppaus eteenpäin Wii-ajan standarditarkkuudesta. Peli toi sarjaan myös ensimmäistä kertaa verkkopelitilan, jossa pelaajat pääsivät kilpailemaan globaalisti neljässä eri lajissa (Ski Cross, Snowboard Cross, Short Track Speed Skating ja Winter Sports Champion Race) keräten pisteitä omille mailleen. Kokonaisuus kärsi kuitenkin rakenteellisista ongelmista ja heikosta rytmityksestä. Jatkuva tarve vaihdella painavan GamePadin ja Wii Remote -ohjainten välillä rikkoi moninpelisessioiden sujuvuutta, ja ohittamattomat opetusosiot hidastivat valikoiden käyttöä.

Peli sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton, ja se lukeutuu sarjan heikoimmin arvioituihin osiin. Arvostelijat kehuivat kaunista teräväpiirtografiikkaa ja Dream Event -tapahtumien luovaa kaoottisuutta, mutta kritisoivat jyrkästi vuoden 2010 Vancouver-pelistä kierrätettyjä mekaniikkoja sekä kömpelöä ohjainten vaihtovaatimusta. Jälkikäteen tarkasteltuna kyseessä on toimiva, mutta inspiroimaton julkaisu, joka ei onnistunut tavoittamaan alkuperäisten Wii-pelien uutuudenviehätystä.