Controller

Kuvaus

Alkuperäinen Xboxin ‘Duke’-ohjain. Ohjaimessa on massiivinen, pyöristetty runko syvillä tarttumapinnoilla, kaksi analogista tattia, suuntalevy, kuusi toimintopainiketta ja analogiset liipaisimet. Sen keskiosaa koristaa mustavihreä logolevy, ja laite sisältää kaksi lisäpaikkaa muistikorteille tai puhemoduuleille. Suunnittelussa painotettiin kestävyyttä ja ominaisuuksien yhdistämistä, mutta lopputuloksena oli tilaavievä profiili, joka osoittautui epämukavaksi monille pelaajille, erityisesti pienikätisille. Painikkeiden sijoittelu ja tattien etäisyys koettiin laajalti kömpelöiksi, mikä johti kielteiseen vastaanottoon. Se on kohtuuttoman paisunut ohjain, jota on usein pidetty yrityksenä kompensoida jotain suurempaa.

Ohjain oli täysin yhteensopiva kaikkien Xbox-ohjelmistojen kanssa ja esitteli paineentunnistavat toimintopainikkeet, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. Kuten Dreamcastissa, siinä oli kaksi laajennuspaikkaa oheislaitteille. Näistä teknisistä ansioista huolimatta sen koko ja paino muodostuivat määritteleviksi kritiikin kohteiksi ja loputtomien vitsien aiheeksi. Kun Microsoft pyrki Japanin markkinoille ja halusi houkutella paikallisia kehittäjiä, he suunnittelivat vaihtoehtoisen mallin, joka oli erinomainen. Tämä sirompi laite julkaistiin myöhemmin kansainvälisesti nimellä Controller S, ja se korvasi alkuperäisen mallin maailmanlaajuisesti.

Pohjois-Amerikassa vastaanotto oli ristiriitainen: laadukas rakenne sai kiitosta, mutta ergonomiset puutteet hallitsivat keskustelua. Pohjois-Amerikan ulkopuolella laitetta pilkattiin laajalti, ja sen muotoilu antoi helposti aihetta kulttuurisiin vitseihin. Koska tuontipelien hankkiminen Japanista oli minulle tuolloin viikoittaista rutiinia, tilasin nopeasti huomattavasti järkevämmän japanilaisen ohjaimen. Jälkikäteen tarkasteltuna alkuperäinen Xbox-ohjain toimii varoittavana esimerkkinä laitteistosuunnittelusta; se muistetaan liioittelustaan ja siitä, kuinka se kiihdytti konsolihistorian nopeimpia ohjainuudistuksia.