Nintendo 64

Kuvaus

Nintendo 64 -pelikonsolin sydämenä sykkii NEC VR4300 -prosessori, MIPS R4300i-pohjainen 64-bittinen RISC-suoritin 93,75 MHz:n kellotaajuudella. Sen parina toimii SGI:n kehittämä 62,5 MHz:n Reality Coprocessor (RCP), joka vastaa sekä grafiikasta että äänestä. RCP jakautuu kahteen yksikköön: Reality Signal Processoriin (RSP), joka hoitaa geometriamuunnokset ja audioprosessoinnin, sekä Reality Display Processoriin (RDP), joka hallitsee rasteroinnin, pikselioperaatiot ja edistyneet visuaaliset tehosteet. Yhdessä nämä mahdollistavat muun muassa Z-puskuroinnin, anti-aliasingin, triliaarisen MIP-mappingin, ympäristökartoituksen sekä perspektiivikorjatun tekstuurien renderoinnin – ominaisuuksia, jotka nostivat konsolin aikansa tekniseksi edelläkävijäksi. Konsolissa on 4 MB Rambus RDRAM -muistia, jota voi laajentaa 8 megatavuun Expansion Pak -lisälaitteella. Pelit julkaistiin ROM-kaseteilla, jotka takasivat nopeat latausajat, vaikkakin tallennuskapasiteetti jäi kilpailijoiden CD-ROM-levyjä rajallisemmaksi. Nintendo kokeili myös 64DD-levyasemaa, joka julkaistiin ainoastaan Japanissa. Se tuki uudelleenkirjoitettavaa mediaa ja Randnet-palvelun kautta toteutettua verkkoyhteyttä, mutta jäi kaupallisesti merkityksettömäksi. Äänentoisto tarjoaa 16-bittistä stereoääntä 44,1 kHz:n taajuudella, ja osa peleistä tukee Dolby Pro Logic -tilaääntä. Videotarkkuudet vaihtelevat 256×224 ja 640×480 välillä 21-bittisellä väripaletilla. Konsolissa on neljä sisäänrakennettua ohjainporttia, mikä teki paikallisesta moninpelistä laitteen keskeisimmän identiteetin. Lisävarusteet, kuten Controller Pak (32 KB muistikortti), Rumble Pak ja Transfer Pak laajentavat koneen käytettävyyttä entisestään.